Keskeinen osa EU:n energia- ja resurssitehokkuuspolitiikkaa ovat ekosuunnittelu- ja energiamerkintävaatimukset. Vaatimusten vaikutukset ovat suuria. Komission teettämässä ekosuunnittelun vaikutusarvioinnissa vuodelta 2019 on arvioitu, että ekosuunnittelun ja energiamerkinnän avulla saavutettavat energiansäästöt vuonna 2020 vastasivat jopa kymmentä prosenttia koko EU:n primäärienergiankulutuksesta ja vuonna 2030 energiansäästö vastaa arvioiden mukaan jo ainakin 15 % koko EU:n energiankulutuksesta.

Pohjoismaiden yhteistyöprojektin Nordsynin projektissa luotiin työkalu, jolla voidaan arvioida ekosuunnittelulla ja energiamerkinnällä saavutettuja energiansäästöjä maakohtaisesti Pohjoismaissa. Projektissa käytettiin kahta eri laskentamenetelmää: ylhäältä alas suuntautuvassa menetelmässä arvioidut säästöt skaalattiin EU-tasolta Pohjoismaiden tasoon hyödyntäen tuotekohtaisia asteikkoja, kun taas alhaalta ylös suuntautuvassa menetelmässä todelliset säästöt arvioidaan myyntidatan avulla. Molemmat menetelmät ovat Nordcrawl -online-alustalla, jossa syötettyä dataa voidaan vaihdella tuoteryhmäkohtaisesti vaihtoehtoisten laskelmien tuottamiseksi.  Selvityksessä saadut säästöarviot vaihtelevat laskentatavasta sekä käytettävistä lähtötiedoista riippuen, joten arviot energiansäästöistä ovat suuntaa antavia. Esimerkiksi jääkaappien ja pakastimien vuotuiseksi energiansäästöksi vuonna 2030 on selvityksessä saatu alhaalta ylös -menetelmällä 1108,9 GWh ja ylhäältä alas -menetelmällä 1540 GWh.

– Nordcrawl-työkalulla tehtyjen laskelmien mukaan Suomen prosentuaaliset säästöt ekosuunnittelusta ja energiamerkinnästä olisivat hieman korkeampia EU:n keskiarvoon verrattuna. Ero johtuu pääasiassa siitä, että Suomessa käytetään paljon energiaa lämmitykseen, ja siten lämmitysenergiasta ekosuunnittelun ja energiamerkinnän avulla saavutettavat energiansäästötkin ovat keskimääräistä suurempia, kommentoi Juha Toivanen Energiavirastosta.

Nordsynin puitteissa toteutettu tutkimus sekä käytetty Nordcrawl -työkalu osoittivat ekosuunnittelun ja energiamerkinnän poikivan suuria energiansäästöjä Pohjoismaissa. Ylhäältä alas-menetelmän laskelmien mukaan vuotuinen primäärienergiansäästö vuonna 2030 olisi Suomessa 83 TWh, 63 TWh Ruotsissa, 52 TWh Tanskassa, 43 TWh Norjassa, sekä 4 TWh Islannissa.

Nordsyn on Pohjoismaisten virastojen yhteistyöprojekti, jonka pääasiallinen tarkoitus on edistää ja vahvistaa Pohjoismaiden ekosuunnittelu- ja energiamerkintätyötä. Selvityksen rahoitti Pohjoismaisen yhteistyön ministerineuvosto ja sen toteutti Ruotsin Energiaviraston ohjaamana Big2Great ApS -yritys.

Koko raportti laskentamenetelmineen löytyy täältä.

Lisätietoja: