Komissio julkaisi 30.3.2022 kestävien tuotteiden aloitteen. Tämän yhteydessä vanha ekosuunnitteludirektiivi tullaan korvaamaan uudella ekosuunnitteluasetuksella. Ekosuunnittelun tavoitteena on vähentää EU:n markkinoille saatettujen tuotteiden ympäristövaikutuksia. Tuotteet on jatkossa suunniteltava niin, että ne kuluttavat mahdollisimman vähän energiaa ja luonnonvaroja, ovat mahdollisimman helppoja korjata ja kierrättää ja niiden käyttöikä on mahdollisimman pitkä.  

Suurimmat muutokset vanhaan direktiiviin verrattuna olisivat soveltamisalan laajentaminen, aiempaa perusteellisempi kiertotalousasioiden huomiointi, tuotteille annettava digitaalinen tuotepassi sekä vaatimuksia myymättömien tuotteiden hävitykseen liittyen 

Uusi ekosuunnitteluasetus tulisi kumoamaan vanhan direktiivin, mutta kaikki vanhat tuoteryhmiä koskevat ekosuunnitteluasetukset jäävät voimaan.  

Soveltamisala laajenee 

Ekosuunnittelun soveltamisalaa ollaan laajentamassa energiaan liittyvien tuotteiden ulkopuolelle, jotta ekosuunnittelukehystä voidaan soveltaa mahdollisimman monenlaisiin tuotteisiin.  

– Yksi syy tälle on se, että ekosuunnittelu- ja energiamerkintäsäädökset ovat jo aiemmin osoittautuneet erittäin toimiviksi ja ne ovatkin olleet yksi tehokkaimmista EU:n poliittisista välineistä edistää energiatehokkuutta. Pelkästään vuonna 2021 nykyiset ekosuunnitteluvaatimukset säästivät EU:n kuluttajilta 120 miljardia euroa energialaskuissa, kommentoi Juha Toivanen Energiavirastosta. 

Mukaan sääntelyn piiriin olisi tulossa kaikki tuotteet lukuun ottamatta ruokaa, rehua, lääkkeitä, kasveja ja eläimiä.  Etusijalle asetetaan elektroniikka, ICT-laitteet, tekstiilit ja huonekalut sekä vaikutukseltaan merkittävät välituotteet kuten teräs, sementti ja kemikaalit.  

Tuotteella tarkoitetaan mitä tahansa fyysistä tavaraa, joka saatetaan markkinoille tai otetaan käyttöön, mukaan lukien komponentit ja välituotteet. 

Tuotteiden kiertotalous otetaan perusteellisesti huomioon 

Tuotteiden ekosuunnittelu on aiemmin keskittynyt lähinnä tuotteiden energiatehokkuuteen, mutta viime vuosina ekosuunnittelun painopistettä on viety kiertotalouden suuntaan, sillä ilmastonmuutoksen hillinnän lisäksi myös luonnonvarojen riittävyyteen ja kestävään käyttöön pitää kiinnittää huomiota. Vuonna 2019 julkaistiin ensimmäiset ekosuunnitteluasetukset, joissa kiertotalous otettiin kunnolla huomioon ja tuoteryhmille asetettavat vaatimukset kohdistuvat energiatehokkuuden lisäksi myös mm. laitteiden korjattavuuteen ja kierrätettävyyteen.   

Uusi asetusehdotus nostaa kiertotalouden vahvasti energiatehokkuuden rinnalle. Ekosuunnitteluvaatimuksia voitaisiin jatkossa asettaa tuotteen elinkaareen kaikkiin vaiheisiin liittyen, esimerkiksi tuotteiden kestävyyteen, korjattavuuteen, kierrätettävyyteen tai kierrätysmateriaalien käyttöön liittyen. 

Ekosuunnitteludirektiivin nojalla annetaan tuoteryhmäkohtaisia ekosuunnitteluasetuksia 

Ehdotuksen mukaan ekosuunnitteluasetus toimisi jatkossakin vastaavalla tavalla puitekehyksenä, kuten vanhakin direktiivi, ja sen nojalla annettaisiin erilaisia tuoteryhmiä tai tuotejoukkoja koskevia ekosuunnitteluasetuksia. Vain myymättömien tuotteiden tuhoamiseen sekä testaamisen tunnistamiseen (circumvention) liittyviä vaatimuksia olisi tulossa voimaan ilman tuoteryhmäkohtaisten asetusten valmistelua. 

Komissio julkaisee ekosuunnittelun työsuunnitelman 

Komissio julkaisee vähintään kolmeksi vuodeksi eteenpäin työsuunnitelman, jossa esitetään indikatiivisesti tuoteryhmät, joita tarkastellaan tulevina vuosina. Työohjelman sisältöön vaikuttavat mm. ilmasto-, ympäristö- ja energiatavoitteet, parantamispotentiaalit, tuotteiden myyntimäärät ja elinkaaren aikaiset ympäristövaikutukset.  

Komissio julkaisi 30.3.2022 vanhan ekosuunnitteludirektiivin mukaisen työsuunnitelman 2022-2024 energiaan liittyville tuotteille. 

Uuden asetusehdotuksen mukaisesta työsuunnitelmasta järjestetään julkinen kuuleminen vuoden 2022 loppuun mennessä. Alustavassa arvioinnissa on havaittu, että tuoteluokat, kuten tekstiilit, huonekalut, patjat, renkaat, pesuaineet, maalit, voiteluaineet sekä välituotteet, kuten rauta, teräs ja alumiini, ovat suuria ympäristövaikutuksiltaan ja parannuspotentiaaleiltaan, joten ne ovat todennäköisiä tuoteryhmiä ensimmäiseen työsuunnitelmaan. 

Ekosuunnitteluasetukset annetaan komission delegoituina asetuksina 

Vanhasta direktiivistä poiketen ehdotetaan, että ekosuunnitteluasetuksen nojalla annettavat tuoteryhmien asetukset annettaisiin jatkossa komission delegoituina asetuksina eli vastaavasti kuin energiamerkinnässä on jo aiemmin toimittu. Sidosryhmät (mm. jäsenmaat, yritykset, liitot, järjestöt, kuluttajat) pääsevät kuitenkin tulevaisuudessakin kommentoimaan ja vaikuttamaan asetusten sisältöihin julkisissa kuulemisissa sekä kokouksissa.  

Tuoteryhmille asetetaan asetuksissa vähimmäisvaatimuksia 

Tuoteryhmälle tai laajemmalle tuotejoukolla tehtävät asetukset sisältävät: 

• suorituskykyvaatimuksia, jotka kattavat laajan valikoiman erilaisia kestävyysnäkökulmia 
  • esim. energiatehokkuus, kestävyys, uudelleenkäytettävyys, päivitettävyys, korjattavuus, kierrätysmateriaalin käyttö, kierrätys 
• tietovaatimuksia  
  • esim. tietoa tuotteen korjattavuudesta, digitaalinen tuotepassi 

Jos tuote ei täytä sille asetettuja ekosuunnitteluvaatimuksia, sitä ei saa saattaa markkinoille tai ottaa käyttöön Euroopan unionin alueella. 

Vanhoihin asetuksiin verrattuna uusissa asetuksissa keskitytään paljon enemmän kiertotalouteen liittyviin vaatimuksiin ja vaatimukset voivat koskea koko tuotteen elinkaarta (myös mm. hankintaketju).  

Uuden asetusehdotuksen mukaan toimijat voivat jatkossakin sopia tuoteryhmiä koskevia vapaaehtoisia sopimuksia asetuksien sijasta, kunhan sopimusten kattavuus on vähintään 80 % Euroopassa markkinoille saatettavista tuotteista.  

Tuotteille tulossa digitaalinen tuotepassi 

Digitaaliseen tuotepassiin voidaan koota kattavasti tietoa tuotteen ja sen raaka-aineiden ja komponenttien alkuperästä, haitallisten aineiden sisällöstä sekä tietoa ja ohjeistusta siitä, miten tuotteen voi korjata tai kierrättää. Sen avulla voidaan mm. parantaa tuotteiden jäljitettävyyttä arvoketjussa ja helpotetaan toimivaltaisten kansallisten viranomaisten suorittamaa tuotteen vaatimustenmukaisuuden tarkastamista. 

Tuotepassiin tulevat tietovaatimukset mietitään tapauskohtaisesti tuoteryhmän asetuksen valmistelun yhteydessä. Tuotepassi on joko tuote-, erä- tai mallikohtainen riippuen tuoteryhmästä. Tuotepassia koskevat vaatimukset laaditaan niin, että kaikki arvoketjun toimijat, mukaan lukien kuluttajat, talouden toimijat ja toimivaltaiset kansalliset viranomaiset, pääsevät käsiksi heitä koskeviin tuotetietoihin. 

Myymättömien tuotteiden tuhoaminen 

Toimijoiden, jotka hävittävät myymättömiä tuotteita, pitää ilmoittaa julkisesti tietoja hävitetyistä tuotteista, hävittämisen syistä sekä siitä miten hävittäminen tehtiin. Vaatimus ei lähtökohtaisesti koske PK-yrityksiä hallinnollisen taakan takia, mutta tietyissä tuoteryhmissä voidaan tehdä siihen poikkeuksia. Komissio voi antaa tarkempia vaatimuksia tuotteiden hävittämisestä tietyissä tuoteryhmissä.  

Tuotteille voi tulla erilaisia kestävyysmerkintöjä 

Uuden asetusehdotuksen mukaan tuotteisiin voi tulla erilaisia kestävyysmerkintöjä (esim. korjattavuudelle, kestävyydelle). Mahdolliset merkit pitää olla selkeästi esillä tuotteissa ja myynnin yhteydessä (melko vastaavalla tavalla kuin energiamerkit). Yksi mahdollinen esimerkki kestävyysmerkinnästä on korjattavuuden pisteytysjärjestelmä. Lue lisää täältä. 

Paljon uusia ekosuunnitteluasetuksia tulossa 

Uuden direktiivin mukaisia tuoteasetuksia aletaan alustavan suunnitelman mukaan valmistella vuonna 2024, jolloin niitä on tulossa yhteensä 30 uudelle tuotteelle vuoteen 2030 mennessä. Sen lisäksi vuosina 2022–2026 uudelleenkatselmoidaan 33 vanhaa ja valmistellaan 5 uutta tuoteasetusta energiaan liittyville tuotteille. 

Lisätietoa:   

Lisätietoa kestävien tuotteiden aloitteesta:

• Ympäristöministeriö: https://ym.fi/-/eu-n-kiertotalouspaketti-pitkaikaisempia-tuotteita-parempaa-tuotesuunnittelua-pienempaa-ymparistokuormaa-ja-kestavia-tekstiileja
• Komission tiedote: https://ec.europa.eu/commission/presscorner/detail/en/ip_22_2013