Ekosuunnitteluasetus auttaa ehkäisemään myymättä jääneiden kuluttajatuotteiden hävittämistä. Alkuvaiheessa nämä vaatimukset koskevat asetuksen liitteen VII mukaisesti vaatteiden, vaatetustarvikkeiden ja jalkineiden tuoteryhmiä. Myymättä jääneiden vaatteiden, vaatetustarvikkeiden ja kenkien tuhoaminen kielletään 19.7.2026 alkaen, eli kaksi vuotta asetuksen voimaantulon jälkeen.

Lisäksi kaikkien yritysten on vastedes vuosittain raportoitava myynnistä poistettujen, myymättä jääneiden kuluttajatuotteiden tiedoista. Tämä tarkoittaa esimerkiksi poistojen määrän ja perusteiden sekä hävittämisen ehkäisyyn pyrkivien toimenpiteiden ilmoittamista. Ilmoituksia hallinnoivaa viranomaistahoa ollaan tunnistamassa parhaillaan.

Hävityskiellon avulla vähennetään luonnonvarojen kulutusta ja puututaan arvokkaiden resurssien tuhlaamiseen, joka on merkittävä ympäristöongelma. Tuoteryhmälistaan voidaan lisätä myöhemmin myös muita tuoteryhmiä tai tuotteita.

Hävityskielto ja vaatimus tietojen ilmoittamisesta koskevat alkuvaiheessa suuria yrityksiä. Säännösten soveltamista laajennetaan koskemaan keskisuuria yrityksiä 19.7.2030 alkaen. Mikroyritykset ja pienet yritykset jäävät lähtökohtaisesti soveltamisen ulkopuolelle. Komissio voi tarvittaessa säätää säännösten soveltumisesta myös mikroyrityksiin ja pieniin yrityksiin.

Avoimuusvelvoite eli käytöstä poistettujen myymättä jääneiden kulutustuotteiden tietojen ilmoittaminen

• Keskusteltavana soveltamisalan määrittely (käytettävän tullikoodin taso), tietojen varmentamisen malli (liitännäisyys kestävyysraportointiin, muut vaihtoehdot kuten riskiperusteinen viranomaisvalvonta), sekä tietojen esittäminen yritysten sivustoilla
• Velvoitteen soveltaminen alkaa nopeasti ja ensimmäisen ilmoituksen on katettava myymättä jääneet kulutustuotteet, jotka on poistettu käytöstä ESPR:n voimassaolon ensimmäisen kokonaisen tilikauden aikana.
• Sovelletaan suuriin yrityksiin; keskisuuriin yrityksiin 19.7.2030 alkaen; ei sovelleta pien- ja mikroyrityksiin. Vaatimus tulee ESPR-asetuksen 24 artiklasta.

Yrityksen koon määrittely

Yrityksen kokoa määriteltäessä sovelletaan EU:n pk-yritysmääritelmää. Suureksi yritykseksi katsotaan yritys, jolla on joko:

• vähintään 250 työntekijää tai
• yli 50 miljoonan euron vuotuinen liikevaihto ja yli 43 miljoonan euron taseen loppusumma.

Jos henkilöstöä on alle 250, molempien taloudellisten rajojen pitää siis ylittyä, jotta yritys katsotaan suureksi. Yrityksen kokoa arvioitaessa on huomioitava myös konserni- ja omistussuhteet. Sidosyritysten tiedot yhdistetään lähtökohtaisesti kokonaan ja omistusyhteysyritysten tiedot omistus- tai äänivaltaosuuden mukaisesti. Pelkät yksittäisen yhtiön luvut eivät siten välttämättä ratkaise kokoluokkaa.

Määritelmän oikeusperusta löytyy ekosuunnitteluasetuksen (EU) 2024/1781 2 artiklan lopusta, jossa viitataan komission suosituksen 2003/361/EY liitteen yrityskokomääritelmiin.

Hävittämiskiellon soveltamisalapoikkeukset

Komissio antoi helmikuussa 2026 myymättä jääneitä kulutustuotteita koskevan delegoidun asetuksen (EU) 2026/296 ja täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2026/2. Delegoidussa asetuksessa täsmennetään ne rajatut ja perustellut tilanteet, joissa poikkeaminen myymättömien tekstiilien ja jalkineiden hävittämiskiellosta on sallittua. Tällaisia tilanteita voivat olla esimerkiksi tuoteturvallisuuteen liittyvät syyt tai tuotteiden vaurioituminen. Poikkeukset ovat tulleet sovellettaviksi suuriin yrityksiin niin ikään 19.7.2026.

Täytäntöönpanoasetuksessa säädetään myymättömiä kuluttajatuotteita koskevien tietojen ilmoittamisen yksityiskohdista ja muodosta. Sitä sovelletaan kunakin tilikautena käytöstä poistettuihin tuotteisiin asetuksen soveltamispäivää seuraavasta ensimmäisestä täydestä tilikaudesta alkaen. Komission täytäntöönpanosäädöksessä on 12 kk siirtymäaika, ja soveltaminen on pakollista vasta siirtymäajan jälkeen. Siihen saakka raportoinnin voi siis tehdä haluamallaan tavalla, kunhan se sisältää ESPR 24 artiklan mukaiset tiedot. Siirtymäajan jälkeen on noudatettava täytäntöönpanosäädöksen mukaista raportointimallia.

Komissio harkitsee mahdollisen lisäohjeistuksen antamista hävittämisen estämisen lukuun, avoimuusvelvoitteeseen ja kieltoon liittyen.